Itsenäisyyspäivän kattausteemana suomalainen taidekäsityöläisyys

Suomessa on valtavan rikkaat ja monimuotoiset käsityöläisyyden perinteet, joiden arvostus on onneksi jälleen vahvassa nousussa. Kotimainen ”käsityöläisyysskene” on huomattavan monimuotoinen, ja meidän kotiin onkin vähitellen etsiytynyt useita aarteita niin taide- kuin käyttöesineinä. Suomalaisen käsityöläisyyden teema sopii erittäin hyvin itsenäisyyspäivään, sillä tänään jos koskaan on hyvä tuoda esiin kaikkea sitä mitä Suomi ja suomalaisuus merkitsee. Keskitymme tällä kertaa keramiikkaan ja tarkoitus on myöhemmin jatkaa postaussarjaa.

Tarjoilemme sinulle tänään aavistuksen wabisabi -henkisen kattausidean joulukuulle. Kaikki kattauksen tuotteet ovat skandinaavisia, ja kaikki paitsi pöytäliina, mustat aluslautaset sekä hyasinttien lasikulhot ovat suomalaisia. Lasitavara ja aterimet ovat Iittalan. Musta veistos ja valkoiset kulhot ovat Hanna Heinon tekemiä. Mattamustat koipi-kulhot ovat Henriikka Leppäsen käsialaa. Tummat kulhot ja vaaleat kynttilänjalat ovat Mari Okkosen tekemiä. Beiget lautaset ovat Riikka Väänäsen käsityötä. Kattauksen kukat Ihana kukkanen.

Suomessa on tälläkin hetkellä lukuisia uskomattoman taitavia keramiikkataitelijoita, joiden teokset ansaitsevat tulla laajemminkin kuluttajien tietoisuuteen. Usein kotimaisten pienyrittäjien valmistamat keramiikkatuotteet eivät ole sen kalliimpia kuin teollisten brändien designtavarat, joita tavaratalojen hyllyt pursuavat. Ajattele, että samalla hinnalla voi saada jotain varsin uniikkia, rakkaudella ja käsin tehtyä. Meihin kotimaisen käsityönä valmistetun keramiikan sanoma uppoaa täysin, ehkä sinuunkin?

Simppeli ja rosoinen kattaus.

Kattauksessa luonnonmateriaaleja ja käsintehtyä keramiikkaa.

Kattauksen yksityiskohtia: Mari Okkosen tekemä tumma kulho.

Keramiikkaesineiden valmistus on pitkä prosessi

Tiesitkö, että keraamisten esineiden ja astioiden tuotantoprosessi on varsin pitkä ja mutkikas? Osa kotimaisistakin keramiikkataitelijoista kaivaa saven esiin maasta itse, jolloin prosessi lähtee käyntiin lapiohommasta ja savimassan valmistamisesta. Kivisavi kaivetaan maasta, kuivataan, jauhetaan ja lisätään vettä.

Savesta voi muotoilla esineitä monella tavalla, kuten käsin rakentamalla, dreijaamalla tai muotteja hyödyntämällä. Tekniikoita on monenlaisia. Muotoilun jälkeen seuraa kuivumisvaihe, joka kestää useita päiviä. Polttaminen tekee savesta kovaa ja kestävää. Polttolämpötilat vaihtelevat materiaalityypin mukaan, lähtien noin tuhannesta asteesta. Yleensä keraamiset esineet poltetaan kahteen kertaan. Raakapolton jälkeen seuraa lasittaminen ja lasituspoltto, jolloin esine saa lopullisen pinnoitteen. Jokainen keramiikkaesine on muotoilijan käsittelyssä useita kymmeniä kertoja ennen kuin se muuntuu savikimpaleesta valmiiksi myytäväksi tuotteeksi. On hienoa, että yhä edelleen meillä Suomessa on lahjakkaita ihmisiä, jotka ylläpitävät ja uudelleen synnyttävät tämän tuhansia vuosia vanha taiteen ja tuotannon perinteitä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

”Muodonmuutos maassa lymyilevästä savikikkareesta viimeistellyksi esineeksi on hurjan kiehtova. Esineet ovat tulvillaan energiaa, joka on kulkenut jääkausien läpi ja saanut lopullisen olomuotonsa keramiikkauunin kuumuudessa.” -Henriikka Leppänen

Joulukuun illalliseen valmistaudutaan hämärässä ja kynttilänvalossa.

Taustalla suomalainen kansallismaisema: metsä.

Kattauksen yksityiskohtia: Kerafiikka koipi-kulho.

Kotimaisia keramiikkataitelijoita

Listaamme tähän alle kotimaisia keramiikkataiteilijoita, joiden tuotannosta voit löytää upeita teoksia osaksi kodin sisustusta ja kattauksia. Järjestys on satunnainen ja siitä kenties puuttuu nimiä, joten voit kommentoida tai laittaa sähköpostia niin lisäilemme mielellään tähän alle. Näiden taitavien käsityöläisten teokset ansaitsevat paikkansa suomalaisissa kodeissa. Nimen perässä suluissa on instagram-profiilinimi, josta löytyy lisätietoja tuotteista, hinnoista ja saatavuudesta. Verkkosivu linkitetty jos sellainen on olemassa.