Omakotitalon sähkönkulutus
Energiankulutus isossa omakotitalossa
Omakotiasumisen kustannukset taitaa olla yksi niistä aiheista, mikä meidän lukijoita jatkuvasti kiinnostaa. Sähkön hinnan kehittyminen, erilaiset sähkösopimustyypit ja yksilölliset energiankulutustottumukset mietityttävät ymmärrettävästi monia, niin meitäkin. Pari vuotta sitten avattiin ensimmäisen kerran meidän omaa sähkön ja veden kulutusta, ja nyt tuumattiin, että on sopiva hetki nostaa taas esiin ajantasaisia lukuja.
Omakotiasuminen tuo mukanaan monia mukavuuksia, mutta myös vastuun energiankulutuksen hallinnasta. Oman energiankulutuksen ymmärtäminen ja sen hallinta on yksi tapa varmistaa, että sähkölasku pysyy kurissa ja että energiankulutus on kohtuullista. Vastuullinen kuluttaminen ja oman elämäntyylin ympäristövaikutusten huomioiminen on asia, joka on meillä lähellä sydäntä. Toki omakotitalon rakennuttaminen, isossa omakotitalossa asuminen ja kahdella autolla ajeleminen eivät sinänsä ole mitään ympäristötekoja. Paljon ollaan kuitenkin mietitty omia käyttäytymismalleja ja kulutustottumuksia arjessa, ja niiden vaikutusta mm. sähkönkulutukseen. Ollaan myös kartoitettu aurinkopaneelien ja tuulivoiman asennuttamista oman talon katolle, mutta seurataan vielä markkinan kehittymistä näiden osalta. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, miten sähkönkulutuksemme on kehittynyt vuosien varrella ja millä tavoin voisimme optimoida sitä jatkossa.
Sähkönkulutuksen kehitys viiden vuoden ajalta
Tilastojen mukaan suomalaisen kotitalouden sähkönkulutus on keskimäärin 4500-4980 kWh vuodessa (lähde). Näissä luvuissa on mukana kaikenkokoiset asunnot ja kaikki asumistyypit kerrostaloista omakotitaloihin. Jos puhutaan pelkästään omakotitaloista, niin vuonna 2021 omakotitalojen keskimääräinen sähkönkulutus oli noin 150 kWh per neliömetri. Näin ollen 100 neliöisen omakotitalon sähkönkulutus olisi noin 15 000 kWh. Sen sijaan vain maalämpöä lämmönlähteenä käyttävien omakotitalojen keskimääräinen sähkönkulutus oli vuonna 2021 keskimäärin 61 kWh neliömetriltä (lähde). Näissä tilastoissa ei käsittääkseni ole huomioitu sähköautojen lataamisen vaikutusta omakotitalojen sähkönkulutukseen.
Näiden tilastojen valossa meidän talon kulutus on selvästi alle omakotitalojen keskiarvon, ja kerrosalan mukaan laskettuna se osuisi melko tarkasti maalämpötalojen keskiarvoon, jos jätetään sähköautojen ja ulkoporealtaan kulutus huomioimatta. Meillä isoimpia sähkösyöppöjä on tosiaan sähköautot ja ulkoporeallas, ja niiden ohella saunan kiuas sekä etupihan sulanapitomatto, joka on asennettu meidän jyrkähkön kirveenvarsitontin ajotien alle ja sitä käytetään talvisin jos tulee paljon lunta. Nämä muodostavat ison osan meidän energiankulutuksesta, mutta maalämpöjärjestelmä ja nykyaikainen tekniikka pitää kokonaiskulutuksen kohtuullisena.
Meidän sähkönkulutus on vaihdellut vuosien varrella, ollen pääsääntöisesti kuitenkin nousujohteinen. Sulanapitomatto asennettiin syksyllä 2021 samalla kun etupiha päällystettiin, ja se lienee suurin yksittäinen selittävä tekijä kulutuksen kasvuun. Toinen selittävä tekijä on isoakkuisen lataushybridin hankkiminen alkuvuodesta 2022. Omalta osaltaan kulutuksen kehittymiseen on vaikuttanut myös sääolosuhteet, runsaslumisia talvia on nimittäin ollut useampi peräkkäin. Kuten monessa kotitaloudessa nykyään, myös meillä sähköautot ovat tärkeässä roolissa energiankulutuksessa. Automme ovat kuluttaneet sähköä viimeisen vuoden aikana yhteensä 4 600 kWh, mikä on yli 20% kiinteistön kokonaiskulutuksesta. Tämä on kuitenkin pieni hinta verrattuna perinteisiin polttoainekustannuksiin. Jos luopuisimme sulanapitomaton ja ulkoporealtaan käytöstä kokonaan, niin sähkönkulutus tippuisi arviolta noin kolmanneksen. Jos tämän lisäksi lopettaisimme sähköautojen lataamisen kotona, saisimme kiinteistön sähkönkulutuksen puolittumaan nykyisestä. Siinä vaiheessa olisimme jo reilusti alle maalämpötalojen keskivertokulutuksen, mutta se ei taida olla realismia.
Säästövinkkejä ja tulevaisuuden suunnitelmia
Vaikka sähkönkulutus olisikin hallinnassa, on aina mahdollisuuksia tehdä parannuksia. Tässä muutamia ideoita:
Laitekohtaisen energiankulutuksen seuranta: Talon laitekohtainen sähkönkulutus ei ole meillä kaikilta osin tiedossa, joten voisimme harkita energiamittareiden asentamista. Näin saisimme tarkempaa tietoa, mitkä laitteet kuluttavat sähköä eniten.
Sisälämpötilan optimointi: Meillä on eri perheenjäsenillä hieman erilaisia mieltymyksiä sisälämpötilan suhteen. Itse nukun parhaiten viileässä, 19-asteisessa makuuhuoneessa, mutta sisälämpötilan säädöissä täytyy huomioida myös perheen vilukissat. Sähkönkulutuksen näkökulmasta jokainen aste alempana voi säästää jopa 5 % lämmityskustannuksista.
Aurinkoenergian hyödyntäminen: Aurinkopaneelien asentaminen voisi olla erinomainen investointi pitkällä aikavälillä. Ne tuottaisivat uusiutuvaa energiaa ja pienentäisivät riippuvuutta sähköverkosta. Meitä kiinnostaisi myös oma katolle sijoitettu tuulivoimala, vaikka ne ovatkin vielä harvinaisia. Kuten sanottu, seuraamme vielä tekniikan ja hintojen kehittymistä.
Sähköautojen lataaminen yöllä: Yöllä sähkön hinta on yleensä edullisempaa, joten autot kannattaa ladata öisin. Nykyisin on olemassa älylatausratkaisuja, jotka optimoivat sähkönkäytön halvemman sähköajan mukaan.
Energiankulutuksen hallinta on tärkeä osa asumista näinä aikoina, ja jokaisella teolla on merkitystä. Meillä on ollut koko ajan kiinteähintaiset määräaikaiset sähkösopimukset, sillä ollaan huomattu, että se sopii parhaiten meidän tarpeisiin. Tiedostetaan olevamme vielä valovuosien päässä energiaomavaraisuudesta ja hiilineutraalista asumisesta, mutta nyt on hyvä hetki alkaa pohtimaan näitä asioita vähän syvällisemmin.
Millaisia ajatuksia tämä herättää? Miten teillä seurataan sähkönkulutusta?
-Elisa
