Tontin ominaisuuksista

Opittuja asioita tontin ominaisuuksista

Pari juttua, joita olemme oppineet parin vuoden asumisen myötä. Nämä ovat sellaisia asioita, joita emme tulleet ajatelleeksi tonttia valikoidessa. Toisaalta uskon että olisimme silti siinä tilanteessa valinneet saman tontin, mutta jos rakentaisimme uudelleen niin ottaisimme ilman muuta nämä asiat paremmin huomioon ainakin budjetoinnissa.

Kirveenvarsitontille rakentaminen voi olla kalliimpaa

Meillä on kirveenvarsitontti, jonka “varsi” on melko jyrkkä ylämäki tontille. Se, että tontti sijaitsee korkealla suhteessa ympäristöön, on asumiskokemuksen kannalta erinomainen asia. Se tarkoittaa sitä, että piha on varsin yksityinen ja suojaisa, ja yläterassilta on hienot maisemat eikä sinne oikeastaan näe mistään. Tämä kirveenvarsi on kuitenkin aiheuttanut aika paljon ylimääräisiä kustannuksia aina raksavaiheen alun louhinnasta hiljattain valmistuneeseen tukimuuriin.

Kunnallistekniikka on vedetty tontin rajalle. Kirveenvarsitontilla tämä tarkoittaa sitä, että maatöiden yhteydessä koko tienpätkä on avattava auki (meidän tapauksessa sitä piti myös louhia), ja kaivettava kaikki talotekniikkaan liittyvät putkitukset ja viemäröinnit sen alle. Tienpätkän pituudesta ja maaperästä riippuen tämä voi tarkoittaa pitkää penniä pakollisissa lisäkuluissa.

Lisäksi talon valmistuttua pihatöiden yhteydessä on huomioitava mahdolliset korkoerot naapureihin nähden ja tähän liittyvä tukimuurien tarve. Meidän tapauksessa tukimuureja tarvittiin kaksi, tienpätkän molemmille puolille. Ensimmäinen muuri rakennutettiin meidän toimesta heti kun talo oli valmis, mutta toisen rakentamista jouduttiin odottelemaan pari vuotta. Viive johtui siitä, että Espoon rakennusvalvonnasta annettiin ristiriitaista tietoa meidän ja naapurin velvollisuuksista ja mm. rava:ssa tapahtuneiden henkilövaihdosten myötä asian selvittäminen kesti luvattoman kauan. Kirjoitamme tästä “muurigatesta” vielä tarkemmin erikseen.

Raksakulujen toteutumaexceliä silmäillessä arvioimme, että raksakuluina kirveenvarren aiheuttamat lisäkulut rakentamiseen olisivat olleet ainakin 60 000 euroa.

Huomioi ilmansuunnat ja korot

Tästä ollaan joskus aiemminkin jo puhuttu, miten keskeiseksi asumismukavuuden kannalta olemme huomanneet sen, mistä suunnasta valo tulee mihinkin tilaan kunakin vuorokauden aikana. Tähän ei ole olemassa oikeaa tai väärää vastausta, sillä jokaisella on omanlaisensa käsitys asumismukavuudesta ja valon määrästä sekä suunnasta. Meidän tapauksessa ollaan pidetty erinomaisena ratkaisuna sitä, että talon isot ikkunat ovat itään eli aamuaurinkoon päin, ja että etelän puolella on terassien päällä katokset. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, ettei talo kuumene kesällä kohtuuttomasti (myös säästöä jäähdytyskuluissa). Asumismukavuuteen on vaikuttanut myös se, että meillä talon isot ikkunat ovat metsään päin, eli niistä ei näy naapuritaloja vaikka kotime sijaitseekin tiiviisti rakennetulla alueella. Terasseja meillä on kaikissa ilmansuunnissa ja kahdessa tasossa, mutta eniten käytössä ovat olleet etelä- ja länsiterassit, joihin paistaa aurinko käytännössä koko päivän.

Tiiviissä taajamarakenteessa kannattaa pyrkiä huomioimaan miten oman tontin ja kiinteistön korkotasot sijoittuvat ympärillä olevaan maaperään ja rakenteisiin nähden. Eli onko oma talo mahdollisesti muita ylempänä tai alempana, vaiko suunnilleen samassa tasossa. Käytännössä tämä voi olla haastavaa, koska kaikkia taloja ei luonnollisesti rakenneta yhtä aikaa, joten aina ei voi edes tietää mitä naapuritontille joskus vielä rakennetaan. Meidän lähiympäristössä osa taloista on kellarillisia ja osa ei, ja myöskin maapohjan pinnanmuodot sekä maaperän aines vaihtelee tontista toiseen. Myös rakentajien ratkaisut ovat aina yksilöllisiä, sillä taloja tehdään erilaisiin mieltymyksiin ja tarpeisiin. Jos vaikka vierekkäisillä tonteilla tehdään louhintaa, yksi rakentaja voi louhia syvemmälle kuin toinen tai tehdä louhinnan jälkeiset täytöt ihan eri tavalla kuin toinen, jolloin korkoeroja väkisinkin muodostuu. Näillä kaikilla asioilla on vaikutusta siihen, miltä asuinalue lopulta näyttää ja miten yksittäiset talot sinne sijoittuvat.

Huomioi lumen auraus ja varastointi tontilla

Pääkaupunkiseutulaiset tontit ovat tunnetusti pieniä eikä niitä ole suunniteltu varastoimaan niin valtavia määriä lunta kuin parina edellisenä talvena ollaan jouduttu tekemään. Tonttia valitessa ja pihan toimintoja suunnitellessa kannattaa siis miettiä, mihin lunta kasataan ja onko tila sille riittävä. Meille oli pihasuunnitelmassa varattu paikka lumille, mutta käytännössä lunta oli viime talvenakin niin paljon että sitä on jouduttu kasaamaan muuallekin ja lisäksi ollaan kerran talvessa tilattu lumen noutopalvelu, joka on hieman helpottanut lumitilannetta. Ja tosiaan sen ylämäkisen kirveenvarren vuoksi lumitöitä ollaan pahimmillaan tehty ylämäkeen… Nyt onneksi viime syksynä saatiin etupiha asfaltoitua ja sulanapitomatot asennettua tuohon mäkeen asfaltin alle, ja se on helpottanut huomattavasti lumitöitä. Lämmin suositus sulanapitomatoille!

Mieti tarkkaan pihavalaisinten paikat ja valaisintyypit

Meidän pihasuunnitelma tehtiin alustavasti jo ennen rakentamisen alkamista. Pihasuunnitelmaan oli merkitty pollarivalaisimia eri puolille etupihaa. Luojan kiitos emme asennuttaneet niitä, koska pari viime talvea ovat olleet niin runsaslumisia, että ne olisivat todennäköisesti lintassa lumikasojen alla. Pollarivalaisimet sopivat parhaiten istutusaltaaseen tai vastaavaan tilaan, joka ei ole kulkuväylä ja jonne ei (edes runsaslumisena talvena) tarvitse kasata lumia. Valoa ei ole pihalta puuttunut, vaikka kaikkia suunniteltuja ulkovalaisinpaikkoja ei olekaan otettu käyttöön. Johdothan niille on vedetty, eli jos mieli muuttuu niin valoja saa tarvittaessa myöhemmin lisää.

Hyödynnä tontin rakennusoikeus kokonaisuudessaan

Meille jäi ylimääräistä rakennusoikeutta n. 40 m2. Sittemmin on markkinoille ilmaantunut kaikenlaisia siirrettäviä piharakennuksia, ja meilläkin on käynyt mielessä, että olisiko hyvä idea rakennuttaa tontille vielä jonkinlainen piharakennus, joka voisi toimia esim. etätyöpisteenä, pihasaunana taikka vierasmajana. Mökkihaaveitakin meille on tässä välissä syntynyt, joten ollaan punnittu olisiko järkevempää satsata tähän tonttiin ja ottaa siitä irti kaikki potentiaali, vaiko katsastaa jokin toinen paikka mahdollisesti kakkoskodiksi. Parin vuoden kuluttua piharakennuksiin ei tarvitse enää hakea edes rakennuslupaa, joten niiden tekeminen helpottuu huomattavasti. Haasteena rakennusoikeuden hyödyntämisessä näin jälkikäteen meillä on se, että kun tätä ei talon suunnitteluvaiheessa kunnolla mietitty, niin viemäröintejä ei ole tehty piharakennusta varten, ja se rajoittaa jonkin verran mahdollisen piharakennuksen käyttöominaisuuksia. Arkkitehtimme tiedusteli meiltä kylläkin jo projektin alkuvaiheessa, että haluammeko myös piharakennuksen, mutta silloin asiaa sen enempää miettimättä sanoimme ettei sille ole tarvetta. Muille neuvoisimme tällä tiedolla toisin, sillä vaikka raksavaiheessa budjetti on usein tiukalla niin parin vuoden kuluttua voi olla jo toisin.