Tukimuurin rakentaminen
Etupihan viimeistely kesti odotettua kauemmin
Onko sulle koskaan käynyt niin, että kun olet saanut jonkun projektin viimeistä loppusilausta vaille valmiiksi, niin viimeistely jääkin puolitiehen? Ehkä olet niin innoissasi maaliviivan näkymisestä, ettei enää jaksaa viilata yksityiskohtia? Tai ehkä on kova palo siirtyä jo seuraavaan projektiin? Vai ollaankohanhan me ainoita?
Meillä kesti siis kokonaiset kaksi vuotta saada etupiha valmiiksi. Pari vuotta ajettiin tontille soratietä pitkin ja pyyhittiin tomuja kengistä tavallista intensiivisemmin sisään astuessa. Kahden vuoden ajan piha näytti siltä, että tämä olisi vielä työmaa.
Tontin ominaisuuksista on lähiaikoina tulossa kokonaan oma postauksensa, mutta todettakoon, että meidän kirveenvarsitontin ylämäkinen ajoväylä ja korkoerot naapuritontteihin sekä siihen liittyvät tukimuurien tarpeet, olivat merkittävimpiä syitä tähän viivytykseen. Tai oikeastaan se, että olimme pitkään epätietoisia siitä, kenen vastuulle muurin rakentaminen kuuluu, koska rakennusvalvonnasta annettiin pitkin matkaa hyvinkin ristiriitaista tietoa ja asiaa palloteltiin eri ihmisille kun kukaan ei oikein halunnut ottaa siihen kantaa. Yksi sanoi yhtä ja toinen toista, eikä kukaan halunnut kantaa vastuuta tilanteesta. Tämä tapaus kulkee meillä nimellä “muurigate” ja siihen liittyi niin monta vivahdetta ja vaihetta, että ehkä kirjoitamme siitäkin vielä tarkemmin erikseen, nyt kun pöly on laskeutunut.
Tukimuurin rakentaminen kirveenvarsitontille
Viime syksynä saatiin rakennusvalvonnasta vihdoin lopullinen kanta asiaan, eli muuri jäisi meidän tehtäväksi. Päätettiin saman tien, että halutaan viimeistellä pihapiiri ennen talven tuloa. Meille kävi niin onnellisesti, että vaikka hyvät rakennusurakoitsijat ovat kiven alla kun meneillään on melko voimakas rakentamisbuumi, aikataulut natsasivat ja saimme samat tutut rakentajat, jotka olivat myös meidän taloa rakentamassa, toteuttamaan tontin rajaan tarvittavan tukimuurin. Homma eteni siten, että maaurakoitsija kaivoi ensin anturan paikan auki lähes viivottimen tarkasti, siten ettei naapurin puolella oleva asfaltti ja pihakivetys vaurioitunut lainkaan. Timpurit jatkoivat siitä mihin maaurakoitsija jäi. He valoivat Lammin anturamuotteihin tukevan betonianturan, jonka päälle ladottiin Lammin muurikiviä värissä harmaa (*muurikivistä saatu alennusta). Väliin terästä ja sitten taas betonivalu, ja kansikivet päälle. Näin helpolta se kuulostaa ja näyttää, terassilta kahvikuppi kädessä katsottuna, kun taitavat ammattilaiset työskentelee. Tämä nyt on taas maallikkorakennuttajan yksinkertaistettu näkemys, toki todellisuudessa työvaiheita ja yksityiskohtia on enemmän. Kovin montaa päivää tähän työhön ei kuitenkaan kulunut. Muurin valmistuttua maaurakoitsija tuli vielä viemään ylimääräistä maa-ainesta pois ja viimeistelemään ajoväylällä olevat pihaviemäröinnit. Sen jälkeen ajoväylän pohja tasattiin ja tuotiin hiekkakerros, jonka päälle asennettiin sulanapitomatot siten, että ajoväylä pysyy talvisin sulana auton renkaiden kohdalta. Sitten asfalttiurakoitsija tuli tekemään oman osuutensa. Lopputuloksena on siisti, turvallinen ja toimiva ajotie.
Meidän tontin ajoväylällä on nyt siis suunnilleen samanlaiset tukimuurit molemmin puolin (toiselle puolelle rakennutimme tukimuurin jo pari vuotta sitten, heti talon valmistumisen yhteydessä). Tukimuurit tarvittiin, koska molemmin puolin tontin rajaa on pieniä korkoeroja naapureihin nähden. Erityisen tyytyväisiä olemme sulanapitomattoon, jota saimme viime talvena testailla ja joka helpotti lumitöitä huomattavasti.
Kun kuitenkin kysytte, niin tässä vielä tiedot urakoitsijoista:
maaurakoitsija: Louhinta Mäkinen
tukimuurin rakentajat: HR Muuraus ja Laatoitus
sulanapitomaton asennus: Spigot
asfaltointi: Asfalttikallio
Tässä näkyy miten sulanapitomatto toimii käytännössä talvella. Ollaan tykätty.
