Kohti onnellista elämää: Resilienssi

Jokainen meistä kohtaa välillä haasteita ja vastoinkäymisiä elämässä, mutta kyky selviytyä näistä tilanteista vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Tämä kyky tunnetaan nimellä resilienssi. Se on ominaisuus, joka auttaa meitä sopeutumaan ja palautumaan vaikeuksista. Se ei takaa onnellisuutta tai menestystä, mutta se antaa voimia tavoitella niitä. Mitä resilienssi sitten tarkalleen ottaen on, miten se vaikuttaa elämänlaatuun ja onnellisuuteen, ja miten sitä voi kehittää itsessään? Sukelletaan aiheeseen yhdessä.

Mitä on resilienssi?

Resilienssi on ominaisuus, joka tarkoittaa kykyä sietää stressiä, palautua vaikeuksista ja sopeutua muutoksiin. Se on henkistä joustavuutta, joka auttaa meitä kohtaamaan elämän haasteet ja vastoinkäymiset ilman, että ne murskaavat meitä. Resilienssi ei ole pelkkä selviytymiskeino elämästä, vaan parhaimmillaan se voi tarkoittaa kykyä löytää keinoja kukoistaa vaikeuksienkin keskellä. Resilienssi ei tarkoita kovuutta, sillä kovuus on sitä, että taistelet kaikin voimin myrskyä vastaan, kun taas resilienssi on sitä, että pystyt löytämään rauhan myrskyn keskellä. Ja myrskyjähän elämään mahtuu meillä kaikilla. Resilienssi ei tarkoita ongelmien tai tunteiden sivuuttamista, vaan päinvastoin niiden kohtaamista, käsittelemistä ja niistä oppimista. Resilienssi on parantava voima, joka voi auttaa kehoa ja mieltä toipumaan monenlaisesta tuskasta ja kärsimyksestä, pettymyksistä tai peloista. Resilienssiin voi vaikuttaa mm. perimä, syntymän aikaiset komplikaatiot, kiintymyssuhdeongelmat tai aiemmat traumaattiset kokemukset, mutta se ei kuitenkaan ole pelkästään synnynnäinen piirre, vaan opittu taito, jota voi kehittää ja vahvistaa elämän aikana.

Resilienssi on sitä, että pystyt hyväksymään todellisuuden sellaisena kuin se on, kykenet sopeutumaan olosuhteisiin ja tekemään parhaasi. Resilienssiin liittyy vahvasti myös huumori ja kyky luoda yhteyksiä muihin ihmisiin. Huumori on nimittäin toisinaan paras selviytymiskeino haastavissa tilanteissa ja se on aidoimmillaan silloin kun sen saa jakaa jonkun kanssa. Resilienssiä voi esiintyä sekä yksilötasolla että kollektiivisesti. Esimerkkejä kollektiivisesta resilienssistä on vaikkapa mittavat jälleenrakennushankkeet tuhoisien maailmansotien jälkeen, ja viimeisimpänä koronapandemiasta selviytyminen. Myös meillä suomalaisilla on ollut historian eri käänteissä vahvaa kollektiivista resilienssiä, jota myös sisuksi kutsutaan. Kenties se kantaa meidät läpi näistäkin ajoista?

Resilienssi väärin ymmärrettynä

Ahkeraa työntekoa on pidetty hyveenä läpi vuosisatojen, ja menestystä tavoitellessaan ihmiset usein erehtyvät luulemaan resilienssin olevan sitä, että jaksat painaa pitkää päivää ilman riittävää lepoa ja palautumista. Näin minäkin aikanaan ajattelin, mutta eihän se niin ole. Armoton grindaaminen voi hyvin sopia johonkin tiettyyn elämänvaiheeseen ja sen avulla voi saavuttaa tavoitteitaan, mutta resilienssiä se ei varsinaisesti ole.

Vaikka puskisit itseäsi työskentelemään aina vaan kovemmin ja pidempään, se ei tarkoita sitä, että työskentelisit paremmin tai tuottavammin. Päinvastoin, monet tutkimukset osoittavat että ihmisen työteho ja toimintakyky hiipuu hyvinkin nopeasti jos asiat eivät ole balanssissa. Me ihmiset kyllä tiedämme kuinka tehdä töitä, mutta me ei aina tiedetä kuinka levätä. Jos vapaa-ajallakin vaivaa jatkuva stressi, huoli, ja kyvyttömyys kytkeä ajatuksia off-duty moodiin, niin se ei palvele palautumista.

Työelämä on tärkeä osa elämää ja tuottaa jo itsessään hyvinvointia ihmisille paitsi toimeentulon, myös tekemisen, vuorovaikutuksen ja oppimismahdollisuuksien muodossa. Usein ylikuormittumisessa ei olekaan kyse pelkästään työelämästä, vaan se johtuu epätasapainosta elämän eri osa-alueiden välillä, mikä on omiaan heikentämään ihmisen hyvinvointia. Resilienssi on sitä, että ihminen pystyy säilyttämään tasapainon vaikka ympärillä olevat olosuhteet eivät aina olekaan suotuisia.

Resilienssi ei siis ole sitä, että uhraat itsesi tavoitellessasi unelmaelämää, vaan se on sitä, että pystyt elämään tasapainoista ja tervettä elämää matkalla kohti unelmiasi. Resilienssi on sitä, että yrität parhaasi ja pystyt sietämään muuttuvia olosuhteita, sitten lepäät ja palaudut, ja jatkat yrittämistä täysillä ja energisenä.

 Miksi resilienssiä kannattaa kehittää?

Resilienssillä voi olla merkittävä myönteinen vaikutus elämänlaatuun ja onnellisuuteen, joten sitä kannattaa harjoitella ja kehittää itsessään. Listaan tähän alle muutamia myönteisiä vaikutuksia.

• Kehittynyt stressinhallinta: Resilientit ihmiset pystyvät hallitsemaan stressiä tehokkaammin ja palaamaan nopeammin normaalitilaan stressaavien tilanteiden jälkeen.

• Parempi itsetunto: Resilienssi auttaa vahvistamaan itseluottamusta ja itsetuntoa, kun opit kohtaamaan haasteita ja tiedät selviytyväsi vaikeistakin tilanteista.

• Kasvun ajattelutapa: Resilientit ihmiset pystyvät näkemään vaikeuksissa mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen, mikä edistää positiivista kasvun ajattelutapaa.

• Vahvat ihmissuhteet: Kyky käsitellä vastoinkäymisiä vahvistaa myös ihmissuhteita, kun opit ilmaisemaan tunteitasi ja pyytämään tukea tarvittaessa.

• Kokonaisvaltainen hyvinvointi: Resilienssi parantaa hyvinvointia, sillä se auttaa ylläpitämään fyysistä ja henkistä terveyttä myös stressaavina aikoina. 

Kuinka kehittää resilienssiä?

Resilienssin kehittäminen vaatii aikaa ja harjoitusta, mutta on monia asioita joita voi tehdä arjessa, mitkä auttaa vahvistamaan tätä ominaisuutta itsessä.

• Tunne itsesi: Itsetuntemus on ensimmäinen askel resilienssin kehittämisessä. Ymmärrä omat vahvuutesi ja heikkoutesi, luovu elämää rajoittavista uskomuksista sekä tunnista, mikä aiheuttaa sinulle stressiä. Ihminen muovautuu jokaisen elämänkokemuksen myötä, ja erityisesti lapsuudessa syntyvät traumat vaikuttavat meihin syvästi. Erilaisista elämänkokemuksista muodostuu tarinoita, joita kerromme itsellemme. Vasta pari päivää sitten keskustelin peloista ja uskomuksista erään viisaan ihmisen kanssa ja hän sanoi mulle, ettei kannata uskoa kaikkia oman mielen tuottamia tarinoita, sillä ne eivät ole aina totta. Se oli tärkeä muistutus ja hyvä neuvo.

• Rakasta Itseäsi: Myötätunto itseä kohtaan on tärkeää resilienssin kannalta. Kun kohtelemme itseämme lempeydellä ja ymmärryksellä, pystymme paremmin käsittelemään stressiä ja vaikeita tilanteita. Ole siis armollinen itsellesi ja hyväksy, ettei kukaan ole täydellinen. Muista, että on okei tehdä virheitä ja oppia niistä. Pidä huolta itsestäsi ja anna itsellesi lupa myös lepoon ja rentoutumiseen.

• Huolehdi hyvinvoinnista: Hyvä fyysinen terveys tukee henkistä hyvinvointia ja sitä kautta resilienssiä. Riittävä uni, terveellinen ravinto ja säännöllinen liikunta ovat avainasemassa resilienssin rakentamisessa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on kaiken a ja o, sillä terve sielu asuu terveessä ruumiissa.

• Vaali terveitä ihmissuhteita: Sosiaalinen tuki on tärkeää resilienssin kannalta. Pyri ympäröimään itsesi ihmisillä, joilta saat tukea ja joihin voit luottaa. Ylläpidä hyviä ihmissuhteita äläkä pelkää pyytää apua tarvittaessa. Keskustele läheistesi kanssa tuntemuksistasi ja jaa kokemuksiasi.

• Harjoita kiitollisuutta: Vaikeassa elämäntilanteessa positiivinen ajattelu voi tuntua täysin mahdottomalta ja siihen kannustaminen suorastaan toksiselta. Luulen että jokainen meistä joutuu joskus kohtaamaan todella synkkiä aikoja, jolloin voi olla vaikea löytää ainoatakaan syytä olla kiitollinen. Sitä kannattaa kuitenkin harkita, sillä kiitollisuus voi auttaa näkemään vaikeudet väliaikaisina ja ratkaistavina, tai antaa voimavaroja kohdata lohduttomiakin tilanteita.

• Opettele hallitsemaan stressiä (tai luopumaan siitä kokonaan): Kokeile stressinhallintatekniikoita, kuten syvähengitystä, meditaatiota tai läsnäolo- ja mindfulness-harjoituksia. Nämä auttavat löytämään tyyneyden ja maadoittumaan nykyhetkeen. Itselleni paras stressinhallintakeino on se, että keskityn vain niihin asioihin mihin pystyn itse vaikuttamaan, muut asiat pyrin hyväksymään sellaisina kuin ne ovat.

• Ole joustava: Hyväksy, että muutokset ovat väistämättömiä elämässä. Sen sijaan, että vastustaisimme muutoksia, voimme oppia sopeutumaan niihin ja löytämään niistä positiivisia puolia. Opettele siis suhtautumaan asioihin myönteisesti, mukautumaan uusiin tilanteisiin ja löytämään ratkaisuja ongelmiin.

Resilienssi on tiiviisti yhteydessä onnellisuuteen. Kun kehitämme resilienssiä, olemme paremmin varustautuneita kohtaamaan elämän haasteet, mikä puolestaan vähentää stressiä ja ahdistusta. Resilientti asenne auttaa meitä keskittymään positiivisiin asioihin ja näkemään vaikeudet mahdollisuuksina kasvaa. Lisäksi resilienssi auttaa meitä löytämään merkityksen ja tarkoituksen elämämme vaikeuksista. Kun pystymme käsittelemään vastoinkäymisiä ja oppimaan niistä, koemme usein syvempää tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyden tunnetta. Tämä voi johtaa kestävään onnellisuuteen, joka ei perustu pelkästään ulkoisiin olosuhteisiin, vaan sisäiseen vahvuuteen ja tasapainoon.

Resilienssi on arvokas taito, joka voi parantaa elämänlaatua ja onnellisuutta. Se auttaa selviytymään vastoinkäymisistä ja kukoistamaan haasteiden edessä. Itselläni resilienssiä on kehittynyt iän ja elämänkokemuksen myötä, ja erilaiset haasteet sekä vastoinkäymiset matkan varrella ovat edistäneet sitä prosessia. En ole aina ollut kovin vastaanottavainen elämän tarjoamille opeille, vaan monista tilanteista on pitänyt tarpoa läpi kantapäät ruvella. Vasta 4-kymppisenä olen tehnyt oivalluksia, joista olisi voinut olla apua jo vuosia sitten. Toiset meistä kypsyvät hitaasti, mutta siitä huolimatta tunnen syvää kiitollisuutta eletystä elämästä ja uskon, että kaikki vaikeatkin asiat ja kokemukset ovat olleet tarpeellisia ja kuuluneet juuri minun polkuuni. Ehkä haluan tällä sanoa, ettei koskaan ole liian myöhäistä yrittää olla parempi versio itsestään, sillä keskeneräisiä olemme ihmisinä kaikki. 

-Elisa