Oodi Suomelle
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Nuorena tuntui, etten malta odottaa kunnes täältä pääsee lähtemään maailmalle ja levittämään siivet kohti aikuisuutta. Silloin piirit täällä tuntuivat pieniltä ja ilmapiiri ahdasmieliseltä. Halusin nähdä maailmaa ja kokeilla, löytäisinkö paikkani paremmin jostain muualta. Tällainen ajattelu oli nuorelle naiselle mahdollista, koska Suomi oli antanut siihen mahdollisuuden. Olin saanut kasvaa kulttuurissa, jossa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta aidosti tavoitellaan - ja tietyssä määrin myös pidetään itsestäänselvyytenä. Olin saanut käydä koulua, hankkia kielitaitoa ja haalia työkokemusta niin, että saatoin uskoa omiin mahdollisuuksiini pärjätä melkein missä tahansa. Suomi tarjosi minulle näköalan omaan tulevaisuuteen ja vapauden unelmoida.
Vuodet ulkomailla kasvattivat kiitollisuutta isänmaata kohtaan. Ne opettivat arvostamaan kaikkea sitä, mitä meillä lapsena oli ja millaiseen arvomaailmaan meidät kasvatettiin. Opin aivan uudella tavalla arvostamaan Suomen luontoa, turvallisuutta ja vakautta. Maailmalla huomasin, että vaikka siivet kantavat, juuret kulkevat aina mukana ja maadoittavat. Koskaan ei ole tarvinnut hävetä suomalaisuuttani, vaan olen aina kantanut sen ilolla ja ylpeydellä. 10 vuotta ulkomailla opetti mulle sen, että arki on loppujen lopuksi melko samantyyppistä joka paikassa. Näin ollen päivääkään ei ole tarvinnut katua paluuta tänne, kun sen aika lopulta tuli. Suomi on saanut tuntemaan, että tänne kuulun.
Suomalaisuuden hiljainen kauneus
Tämä maa ja sen luonto, tämä yhteiskunta, nämä ihmiset, tämä kulttuuri ja sen kielet. Ne taistelut ja uhraukset, mitä meitä edeltävät sukupolvet ovat joutuneet tekemään, jotta meillä on kaikki tämä nyt, saavat nöyräksi. Ja sitä suomalaisuus juuri onkin, se ei pidä meteliä itsestään. Se on nöyryyttä ja hiljaisuutta, johon kätkeytyy valtavasti voimaa. Se on hiljaista kauneutta, jota voi löytää järven pinnan heijastuksista, metsän syvästä hengityksestä tai suomen kielen soinnista. Minulle suomalaisuus on ainutlaatuinen yhdistelmä periksiantamattomuutta, sivistystä ja osaamista. Se on yhteyttä luonnon kanssa ja sellaista rauhaa, mitä on vaikea löytää muualta. Se on osa minua ja kaikkea, mitä olen.
Omasta mielestäni Suomi on ollut paras paikka olla lapsi ja Suomi on myös paras paikka olla perheellinen aikuinen. Todennäköisesti Suomi on myös paras paikka ikääntyä. Suomalaisen yhteiskunnan arvon ymmärtää vasta, kun on nähnyt, miten asiat muualla maailmassa toimivat – tai eivät toimi. Meillä on paljon, mistä olla kiitollisia. Ja vaikka elämä Suomessa ei ole aina helppoa, ei se ole sitä missään muuallakaan. Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että tämä maa on yhtä hyvä myös tuleville sukupolville.
Tänään aion kattaa päivällispöytään palan suomalaisuutta. Kiitos Suomi kaikesta, mitä olet antanut. Hyvää itsenäisyyspäivää!
-Elisa
