Kodin järjestys

Kuinka luoda koti, joka tukee hyvinvointia ja mielenrauhaa?

Kodin järjestys on yksi niistä teemoista, joka jakaa mielipiteitä ja herättää tunteita. Koti on hyvin henkilökohtainen paikka, ja jokaisella on oikeutetusti omanlaisensa tapa sisustaa ja ylläpitää omaa kotia. Mielestäni ei ole olemassa yhtä ainoaa autuaaksi tekevää tapaa järjestää kotia, vaan paljon hyviä metodeja, joista voi ammentaa oppeja.

En usko että kukaan nauttii sotkussa elämisestä, ja mun on vaikea nähdä, että kukaan oikeasti voisi hyvin kaaoksen keskellä. Ihmiset kuitenkin organisoivat elämänsä eri tavoilla ja kaikille kodin siisteys ei ole ykkösprioriteetti. Totta puhuen, ei se mullekaan ole prioriteetti silloin kun olen väsynyt ja kuormittunut. Pääsääntöisesti olen tarkka kodin järjestyksestä, mutta toisinaan mulle on aivan sama vaikka pyykkivuori muistuttaisi Matterhornia. Silloin vedän varovasti kodarin oven kiinni ja sanon itselleni, että näin on hyvä just nyt.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, että kodin järjestäminen ei ole vain siistimistä, vaan tapa luoda ympäristö, joka tukee hyvinvointia. Kun koti on järjestyksessä, arki sujuu paremmin ja on mahdollisuus keskittyä tärkeämpiin asioihin elämässä. Kodin järjestäminen on ikään kuin perussiivouksen jatkumo, jolle kannattaa silloin tällöin varata vähän extra aikaa. Aika harvoin harmittaa kun se on tehty, mutta siihen ryhtyminen voi välillä tuntua tuskalliselta.

Järjestelijägurujen opit tiivistettynä

Kodin järjestyksen gurut Marie Kondo ja Cassandra Aarssen antavat hyviä ja käytännöllisiä vinkkejä järjestyksen luomiseen ja sen ylläpitämiseen. Minusta ne täydentävät hyvin toisiaan, joten alla on lyhyt yhteenveto molemmista.

KonMari

Marie Kondon luoma KonMari-menetelmä keskittyy tavaroiden karsimiseen ja järjestämiseen tavalla, joka lisää elämään selkeyttä ja onnellisuutta. Kondon mukaan siivoaminen parantaa ihmisen fyysisiä, henkisiä ja emotionaalisia voimavaroja. Menetelmän ydin on kysyä jokaisen esineen kohdalla: "tuottaako tämä minulle iloa?" Jos tavara ei herätä iloa, siitä tulisi luopua. Kondon mukaan kyse ei ole ainoastaan siitä, mitä haluat omistaa, vaan myös siitä, miten haluat elää elämäsi. Tänä päivänä ihmiset ovat usein hyvin kiinnittyneitä materiaaan, joten voi olla käänteentekevä kokemus käydä läpi tällainen “turhasta materiasta puhdistautumisen” prosessi. Parhaimmillaan kodin järjestäminen voi johtaa muutoksiin myös ihmisen kulutustottumuksissa, kun oivaltaa ettei oikeastaan tarvitse niin paljon tavaraa ympärilleen. En keksi yhtään ekologisempaa sisustusvinkkiä kuin tämän, sillä kodin järjestäminen ei sisällä uuden tavaran hankkimista, mutta (lähtötilanteesta riippuen) se saattaa silti johtaa paljon isompaan muutokseen kuin vaikkapa sohvan vaihtaminen.

Kondon mukaan on tärkeää järjestää tavarat kategorioittain, ei huoneittain, jotta pystyt hahmottamaan kaiken omistamasi selkeästi. Taustalla on ajatus siitä, että jos pelkästään lajittelet ja säilytät sekalaista tavaraa eri huoneissa, se ei tarkoita että olisit todella siivonnut, vaan ainoastaan, että olet järjestänyt sotkun eri tavalla. Sotku säilyy, ja huone on pian uudelleen epäjärjestyksessä.

KonMari-metodi etenee viidessä vaiheessa, jonka puitteissa kaikki tavarat sijoitetaan kategorioihin ja järjestetään sen mukaan. KonMarin kategorioihin kuuluu vaatteet, kirjat, paperit, komono (eli sekalaiset tavarat) ja tunnearvoiset esineet. Esimerkiksi kaikki kodin kirjat pitäisi tuoda yhteen ja järjestää kerralla. Näin on helpompi havaita mitä kaikkea sinulla on ja mistä kannattaisi luopua. Lisäksi Kondo painottaa tavaroiden vertikaalista säilyttämistä, jotta ne ovat helposti nähtävillä ja saatavilla.

ClutterBug

Cassandra Aarssen on luonut ajatuksen siitä, että ihmisillä on erilaisia persoonallisuuteen perustuvia tapoja hallita (tai olla hallitsematta) kotinsa tavarapaljoutta ja järjestystä. Aarssenin luomat ClutterBug -tyypit kuvaavat ihmisten erilaisia lähestymistapoja tavaroiden järjestämiseen. Jokainen näistä tyypeistä lähestyy kodin järjestystä eri tavalla, ja Aarssenin ideana onkin auttaa ihmisiä tunnistamaan oman järjestyspersoonallisuutensa ja käyttämään sitä kodin järjestyksen ylläpidossa:

• Butterfly (perhonen): Perhonen haluaa pitää kaikki tavarat esillä, ettei unohtaisi niitä. Perhonen rakastaa vapautta ja on sopeutuvainen muutoksiin. Perhonen on visuaalinen järjestelijä, joka tuntee olonsa mukavaksi kun päivittäin käytössä olevat tavarat ovat esillä eikä niitä tarvitse erikseen kaivaa esiin. Perinteiset kodinjärjestelymenetelmät ovat usein ristiriidassa perhostyypin toimintalogiikan kanssa, koska ne kannustavat piilottamaan kaiken. Jos olet perhonen, olet ehkä kohdannut kritiikkiä, koska sinulle voi olla vaikeaa sopeutua perinteisiin siisteyden kaavoihin. Tämä ei tarkoita sitä että olisit sotkuinen, vaan sitä että visuaalinen ajatusmallisi poikkeaa normista.

• Bee (mehiläinen): Mehiläinen on perfektionisti, joka rakastaa to-do listoja ja yksityiskohtia, ja viihtyy huolellisesti järjestetyssä ympärisössä, mutta voi helposti kerätä tavaraa ympärilleen. Mehiläiset ovat taipuvaisia ylijärjestelyyn, ja sopeutuminen muutoksiiin voi olla heille vaikeaa. Mehiläiselle on tärkeää luoda prioriteettijärjestys ennen järjestelyhommiin ryhtymistä ja opetella ylimääräisistä tavaroista luopumista.

• Ladybug (leppäkerttu): Leppäkerttu haluaa pitää tavarat poissa silmistä, mutta kaapit ja laatikot voivat olla sotkuisia. Leppäkerttu on makro-järjestelijä, joka mielellään asettaa kokonaiskuvan etusijalle pienten yksityiskohtien kustannuksella. Leppäkerttujen kodit näyttävät usein siisteiltä ja hyvin hoidetuilta, mutta tavarat ovat ehkä vain piilotettuina pois näkyviltä. Jos kurkistat Leppäkertun kaappiin, siellä todennäköisesti vallitsee kaaos. Leppäkerttu-ihminen tarvitsee yksinkertaisen järjestelymallin, joka tuntuu yhtä simppeliltä kuin likapyykin työntäminen kaappiin. Leppäkertulle sopii paremmin pienet ja säännöllisesti toistuvat järjestelypyrähdykset arjessa, kuin yhden täydellisen ajan löytäminen kodin järjestelyä varten.

• Cricket (heinäsirkka): Heinäsikka on klassinen kodin järjestelijä, joka rakastaa visuaalista järjestystä ja minimalismia. Kodin siisteyden ja järjestyksen ylläpitäminen ei ole heinäsirkalle pakkopullaa, vaan se tulee häneltä luontaisesti ja helposti. Heinäsirkan koti on aina siisti ja järjestyksessä - myös kaapit ja varastot. Hän nauttii selkeydestä ja säilyttää tavaroita mieluiten poissa silmistä. Jos olet heinäsirkka, olet juuri se täydellisyys mitä muut kaipaavat. Sisäinen kriitikkosi voi kuitenkin olla niin äänekäs, ettet kovin helposti uskalla tehdä muutoksia ympäristöösi tai kokeilla uusia asioita.

Millainen kodin järjestelijä sinä olet?

Molemmat järjestelyopit ovat hyödyllisiä ja tehokkaita. Itselleni varsinkin Aarssenin opit osuivat ja upposivat, sillä löydän itsestäni leppäkertun. Kunhan kaaos on piilotettu joko kaappiin tai varastoon, niin olen onnellinen ja tasapainossa. Sen sijaan jos kaaos on jatkuvasti silmieni edessä, se heikentää mielialaani ja hyvinvointiani niin nopeasti, että haluan palauttaa järjestyksen. Vähän sellainen “luurankoja kaapissa” tyyppinen meininki siis, ja voin myöntää tässä ihan avoimesti, että vaikka meidän koti onkin yleisesti ottaen aina siisti, meidän kaapit on usein täydessä kaaoksessa (send help!). Tai siis kaaos on niissä kaapeissa, joiden hallinnoinnista minä olen vastuussa. Sen sijaan Maken kaapit ovat kuin vääpelin tarkastuksen jäljiltä, eli pinot ovat viivoittimen suorat ja täydessä ojennuksessa. Mitähän se sitten kertoo meistä? Ehkä ainakin sen, että Make on kehittänyt hyvän sietokyvyn mun piilotetun epäjärjestyksen ominaisuuksille.

Se mistä erityisesti pidän Aarssenin opeissa kodin järjestykseen liittyen, on se, että hän kannustaa kaikkia kehittämään toleranssia toisenlaisia järjestelytapoja kohtaan. Kodin järjestys voi nimittäin muodostua ongelmaksi, jos perheessä on erilaisia persoonallisuustyyppejä ja jokainen haluaa tiukasti toteuttaa omaa normiaan. Perfektionismi ei ole aina se kaikkein lempein ja terveellisin tapa olla ja elää, vaan tietynlainen sietokyky epäjärjestykselle, epätäydellisyydelle ja epävarmuudelle vain tarkoittaa sitä, että voi useammin tavoittaa tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunteita. Millaisia kodin järjestelijöitä teillä asuu?

-Elisa

P.S. Vinkkejä kodin järjestykseen

Tässä vielä käytännönläheisiä vinkkejä kodin järjestämiseen:

Aloita poistamalla turhat tavarat: Poista kaikki, mikä ei palvele nykyistä elämääsi. Kodin tavarat kannattaa käydä läpi kategoria kerrallaan, alkaen vaatteista ja edeten sitten kirjoihin, papereihin ja muuhun pikkutavaraan. Tämä auttaa saamaan järjestyksen kerralla.

Maksimoi säilytystila: Koti, jossa on riittävästi säilytystilaa, pysyy siistinä helpommin. Jos suunnittelet muuttoa tai vaikkapa uuden kodin rakentamista, nämä asiat kannattaa miettiä huolellisesti kuntoon jo etukäteen.

Säilytä tavarat käytännöllisesti: Suosi yksinkertaisia mutta tehokkaita säilytysratkaisuja. Jokaisella tavaralla tulisi olla selkeä paikka, jota on helppo ylläpitää. Käytä esimerkiksi koreja, laatikoita ja etikettejä, jotta tavarat löytyvät nopeasti ja helposti. Tämä pätee erityisesti kiireisissä kodin tiloissa, kuten keittiössä tai eteisessä. Jos olet leppäkerttu, kuten minä, kannattaa käyttää avoimia laatikoita tai säilytysastioita tavaroiden säilömiseen. Lajittele tavarat siten, että ne on helppo löytää ja ottaa käyttöön. Avoimeen astiaan voi helposti lisätä jotain ilman suurta vaivannäköä.

Luo rutiineja: Kodin pysyminen järjestyksessä vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Kannattaa luoda kodin eri tiloihin rutiineja, jotka auttavat ylläpitämään järjestystä. Esimerkiksi keittiössä hyvä tavoite on pyrkiä pitämään tasot tyhjinä. Päivittäin käytettävät tavarat kannattaa pitää helposti saatavilla.